{"id":335,"date":"2011-03-18T14:15:27","date_gmt":"2011-03-18T11:15:27","guid":{"rendered":"http:\/\/deivid.kapsi.fi\/?p=335"},"modified":"2017-03-04T19:03:38","modified_gmt":"2017-03-04T16:03:38","slug":"cebu-ja-bohol","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/deivid.kapsi.fi\/?p=335","title":{"rendered":"Cebu ja Bohol"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a>

Tappelukukko kerrostalon pihalla<\/p><\/div>L\u00e4hdin Manilasta lautalla Cebuun. Olin varautunut matkustavani vuotavassa bambuveneess\u00e4, mutta purtilo olikin ihan kunnollinen monikerroksinen laiva. Sis\u00e4ll\u00e4 oli ravintola, pieni myym\u00e4l\u00e4 ja huone jossa ihmiset lauloivat tauotta karaokea. Paikka oli v\u00e4h\u00e4n niin kuin ruotsinlaivan karvalakkiversio. Matkan hintaan kuului aamiainen ja lounas. Aamiainen oli kaksi kuivattua kalaa ja kupillinen riisi\u00e4. Kalat olivat niin suolaisia ja voimakkaan makuisia, etten pystynyt sy\u00f6m\u00e4\u00e4n niit\u00e4 loppuun. Riisi oli kuitenkin ihan ok perusriisi\u00e4. Lounaaksi oli lihaliemess\u00e4 lilluva lihanpala ja taas kupillinen riisi\u00e4. Onneksi sielt\u00e4 sai ostaa my\u00f6s muita annoksia.

<\/p>\n

Laiva rantautui Cebuun v\u00e4h\u00e4n ennen kuutta. L\u00e4hdin k\u00e4velem\u00e4\u00e4n satamasta kohti Lonely Planetissa mainittua hostellia. Tapasin jonkun l\u00e4nsimaalaisen 64 vuotiaan sed\u00e4n, joka oli menossa samaan hostelliin. H\u00e4n kertoi matkalla tarinoita, kuinka naisten kanssa pit\u00e4\u00e4 olla hyvin varovainen. H\u00e4nell\u00e4 oli viisi lasta kaikki eri maissa. P\u00e4\u00e4sty\u00e4mme hostelliimme huomasimme, ett\u00e4 se oli remontissa. Noh, ei sitten menn\u00e4kk\u00e4\u00e4n sinne. Set\u00e4 l\u00e4hti johonkin l\u00e4heiseen hieman kalliimpaan hotelliin ja min\u00e4 l\u00e4hdin etsim\u00e4\u00e4n toista Lonely Planetissa mainittua kohtuu hintaista paikkaa.<\/p>\n

L\u00f6ysin oikean hostellin puolentunnin k\u00e4velyn j\u00e4lkeen. Se ei ollut remontissa, vaikka olisikin ollut remontin tarpeessa. Olin sen verran v\u00e4syksiss\u00e4 k\u00e4velyst\u00e4, ett\u00e4 j\u00e4in sinne huonosta kunnosta huolimatta. Huone oli kuitenkin suht hyv\u00e4n kokoinen, pyyhkeen sai kaupan p\u00e4\u00e4lle ja siell\u00e4 oli televisiokin. Heitin rinkan nurkkaan ja rojahdin s\u00e4ngylle lepuuttamaan jalkojani. Hetken maattuani tajusin, ett\u00e4 huoneessa kipitteli aika paljon erilaisia hy\u00f6nteisi\u00e4. Oli torakoita ja sitten pieni\u00e4 mustia, jotka vaikuttivat lutikoilta. Minulle oli j\u00e4\u00e4nyt kammo hy\u00f6nteisiin edellisen kirppusirkuksen j\u00e4lkeen, joten kaivoin permetriinipulloni esiin ja rupesin sumuttamaan huonetta.<\/p>\n

\"\"<\/a>

J\u00e4ttil\u00e4istorakka<\/p><\/div>Puolet \u00f6t\u00f6k\u00f6ist\u00e4 tuupertui permetriinist\u00e4, mutta toinen puoli jatkoi iloisesti kipitt\u00e4mist\u00e4\u00e4n. Uskottelin itselleni, ett\u00e4 myrkyn piti vain antaa vaikutta hetki. Sumutettuani s\u00e4ngyn, nurkat ja huonekalujen ymp\u00e4rist\u00f6n rupesin miettim\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 pit\u00e4isik\u00f6 katto ja sein\u00e4tkin sumuttaa. Katsellessani yl\u00f6sp\u00e4in huomasin ikkunan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 isoimman torakan mit\u00e4 olen ikin\u00e4 n\u00e4hnyt. Se oli niin iso, ett\u00e4 jos sit\u00e4 olisi ly\u00f6nyt, niin se olisi varmasti ly\u00f6nyt takaisin. K\u00e4\u00e4nsin permetriini pullon suuttimen asentoon “stream” ja ammuin kaksi tarkkaa suihkautusta j\u00e4ttil\u00e4istorakkaa kohti. Onneksi olen leikkinyt pienen\u00e4 vesisotaa, eik\u00e4 sumutepulloampumataitoni ollut t\u00e4ysin ruostunut. Osuin kummallakin suihkautuksella. Peto putosi lattialle, s\u00e4tki hetken ja l\u00e4hti juoksemaan minua kohti. Suihkautin uudestaan ja se l\u00e4hti vastakkaiseen suuntaan. Yritin saada sen jotenkin pys\u00e4htym\u00e4\u00e4n ja kuolemaan, mutta se livahti s\u00e4nkyni taakse piiloon, enk\u00e4 l\u00f6yt\u00e4nyt sit\u00e4 en\u00e4\u00e4 sen j\u00e4lkeen. Kiva. Nukuin sen y\u00f6n visusti hyttysverkon alla.

<\/p>\n

Vaihdoin seuraavana aamuna hostellia. L\u00f6ysin paikan, joka oli siisti ja lis\u00e4ksi halvempi kuin edellinen. Halvat s\u00e4nkypaikat olivat kahdeksan hengen huoneessa. Se ei haitannut minua ollenkaan. Enh\u00e4n ollut saanut olla yksin edellisess\u00e4k\u00e4\u00e4n hostellissa. L\u00e4hdin lounaalle er\u00e4\u00e4n l\u00e4heisen tavaratalon alakertaan. Siell\u00e4 oli ruokakojuja joista sai valita aterian juomineen 50 pesolla (0.85e). K\u00e4velless\u00e4ni takaisin viisi kerj\u00e4l\u00e4islasta l\u00e4hti seuraamaan minua. He kerj\u00e4siv\u00e4t k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, mutta yrittiv\u00e4t samalla ottaa k\u00e4sist\u00e4ni kiinni, py\u00f6riv\u00e4t ymp\u00e4rill\u00e4ni ja t\u00f6rm\u00e4iliv\u00e4t minuun v\u00e4h\u00e4n v\u00e4li\u00e4. Pidin k\u00e4teni visusti taskuissani lompakon, k\u00e4nnyk\u00e4n ja kameran p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Jossain vaiheessa joku lapsista t\u00f6rm\u00e4si reppuuni niin tahallisen tuntuisesti, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4tin k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 repun vatsan puolelle. Vetoketju oli avattu puoliksi. No niin, heh\u00e4n olivatkin kerj\u00e4l\u00e4isiksi tekeytyneit\u00e4 taskuvarkaita. Ei siin\u00e4, ett\u00e4 repussani olisi ollut mit\u00e4\u00e4n arvokasta, mutta ei se ole kiva menett\u00e4\u00e4 arvottomiakaan tavaroita. Onneksi he l\u00e4htiv\u00e4t, kun olivat huomanneet minun keksineen homman jujun.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Auringon lasku Boholissa<\/p><\/div>Sain p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 tekstiviestin Manilassa tapaamaltani kiinalaiselta hostellikaverilta. H\u00e4n harrasti CouchSurfingia ja oli l\u00f6yt\u00e4nyt sit\u00e4 kautta Cebussa asuvan juristin Kimin, jonka luona nyt asui. He olivat autolla liikenteess\u00e4 ja tulivat hakemaan minut kyytiin. He olivat l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 parin p\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4 Kimin vanhempien luokse Boholiin ja kutsuivat minut liittym\u00e4\u00e4n seuraan. Bohol on Cebun vieress\u00e4 oleva saari, joka on kuuluisa hienoista rannoistaan ja kirkkaasta vedest\u00e4\u00e4n. Lis\u00e4ksi Kim osaisi vied\u00e4 meid\u00e4t hienoimpiin paikkoihin, joissa turistit harvoin k\u00e4yv\u00e4t. P\u00e4\u00e4tin l\u00e4hte\u00e4 mukaan. Seuraamme liittyi my\u00f6s kaksi saksalaista, britti, norjalainen ja toinen filippiinil\u00e4inen. Ei tarvinnut olla yksin.

<\/p>\n

Bohol oli todella upea paikka. Valkoista hiekkaa ja kirkastavett\u00e4 riitti. Kim vei meit\u00e4 autioille rannoille, veneretkille ja ties minne. Kaupunki jossa y\u00f6vyimme oli kuitenkin hyvin pieni ja hiljainen. Siell\u00e4 ei ollut oikein mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 auringon laskettua. K\u00e4vimme parikertaa laulamassa karaokea l\u00e4hibaarissa, mutta muuten istuimma vain is\u00e4nt\u00e4mme vanhempien k\u00e4mp\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4sty\u00e4mme takaisin Cebuun, hyv\u00e4stelin uudet yst\u00e4v\u00e4ni ja l\u00e4hdin Cantabacoon.<\/p>\n